https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 17.10.2023

Aurora Linen toisen vaiheen rakentaminen alkaa Suomessa ja Ruotsissa

Fingridin mukaan kyseessä on vuosikymmenen tärkein investointi kantaverkkoon. Yhteys parantaa sähkön toimitusvarmuutta, sähköjärjestelmän häiriösietoisuutta sekä laskee sähkön hintaa. Hanke mahdollistaa uusiutuvan sähköntuotannon lisäämisen Suomen ja Ruotsin lisäksi myös laajemmin Itämeren alueella sekä edistää vihreän teollisuuden investointien toteutumista.

3c885b96-b6e9-4a8b-907d-36b931ef32b4-w_960

Aurora Line kulkee valmistuessaan Muhoksen Pyhänselän sähköasemalta Ruotsin Messaureen. 380 kilometriä pitkä voimajohto rakennetaan vaiheittain, ja yhteyden on määrä valmistua kokonaisuudessaan vuoden 2025 aikana. Siirtokapasiteetti Suomesta Ruotsiin kasvaa 900 megawattia ja Ruotsista Suomeen 800 megawattia.

Ensimmäisen vaiheen rakentaminen aloitettiin syksyllä 2022 Suomessa. Se kattaa 153 kilometriä pitkä voimajohto Muhoksen Pyhänselän sähköasemalta Tornioon Viitajärven sähköasemalle. Lisäksi rakennetaan uusi Viitajärven sähköasema Tornioon sekä Isomaan sarjakompensointiasema Ouluun.

Toisen vaiheen rakennustyöt alkavat marraskuussa.

Valtioneuvosto myönsi 12. lokakuuta lunastusluvan Suomen puolelle rakennettavalle 47 kilometriä pitkälle voimajohto-osuudelle. Yhteys kulkee Viitajärveltä Ylitornioon Vuonnonkoskelle, jossa se ylittää rajan.

Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnät sai perjantaina 6. lokakuuta Ruotsin hallitukselta rakentamisluvan, ja rakentaminen alkaa lokakuun aikana.

Ruotsin puoleiset rakentamistyöt käsittävät 180 kilometriä voimajohtoa Vuonnonkoskelta Messaureen sekä Messauren sähköaseman ja Isovaaran sarjakondensaattoriaseman laajennuksen.

Uusi yhteys mahdollistaa uusiutuvan sähköntuotannon lisäämisen Suomen ja Ruotsin lisäksi myös laajemmin Itämeren alueella sekä edistää Suomen ja Ruotsin pohjoisosiin suunnitteilla olevien vihreän teollisuuden investointien toteutumista.

Euroopan unioni on todennut Aurora Linen EU:n yhteisen edun hankkeeksi, joka hyödyttää useita EU-maita Itämeren alueella. EU myönsi tammikuussa 2022 Aurora Linelle 127 miljoonan euron CEF-tuen Verkkojen Eurooppa -rahoitusohjelmasta. Hankkeen kustannukset katetaan CEF-tuella ja pullonkaulatuotoilla.

Fingrid suunnittelee myös jo seuraavan, Aurora Line 2 -voimajohdon, rakentamista yhdessä Svenska kraftnätin kanssa. Hankkeen alustavat selvitykset ovat käynnissä.

Uusimmat artikkelit

Olkiluoto 3:n ensimmäinen vuosihuolto on lopulta ohi – palasi yöllä sähköntuotantoon

37 vuorokaudeksi tarkoitettu huolto kesti noin 74 vuorokautta ja yhdeksän tuntia. Teollisuuden Voima arvioi jo ennakkoon ensimmäisen vuosihuollon olevan työläs. Sähköntuotannonjohtaja Marjo Mustosen mukaan nyt päättyneistä huolloista saatiin arvokasta oppia tulevaisuuteen.

16.5.2024 | Alan Uutiset

Suomen kolmanneksi suurin tuulipuisto vihittiin käyttöön Pjelaxissa

Fortumin ja Helenin yhteishanke, 56 tuulivoimalan Pjelax-tuulipuisto tuottaa vuosittain noin viisi prosenttia Suomen koko tuulivoimatuotannosta.

VTT rakentaa uuden puolijohteiden pilottilinjan

Puolijohdealalla kiekkokoko on keskeisessä roolissa. Uuden yhteiskäyttöisen pilottilinjan laitteistot tulevat tukemaan sirukehitystä ja piensarjatuotantoa sekä 300 millimetrin että 200 millimetrin piikiekoille.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.