https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Fingridin kunnossapito on kansainvälistä kärkiluokkaa

Fingrid sijoittui jälleen kerran parhaiden yhtiöiden joukkoon sähkönsiirtoverkkojen kunnossapidon tehokkuutta mittaavassa  International Transmission Operations and Maintenance Study -vertailussa.

FINGRID

Fingrid on osallistunut ITOMSvertailuun vuodesta 1995, ja kuulunut siitä lähtien tutkimuksessa tunnistettuihin huippusuoriutujiin. Kuva: Fingrid

Kahden vuoden välein tehtävässä ITOMS -vertailussa arvioidaan eri sähkönsiirtoyhtiöiden kunnossapidon tehokkuutta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin vuoden 2021 kunnossapitotoimintaa, ja vertailussa oli mukana yhteensä 25 verkkoyhtiötä eri puolilta maailmaa.

Fingridin kantaverkon käyttövarmuus oli jälleen kerran huippuluokkaa. Kunnossapidon kustannukset olivat hieman keskimääräistä pienemmät, vaikka joillain osa-alueilla kustannukset kasvoivatkin hieman vertailujoukkoa enemmän.

Sähköasemien kunnossapidossa Fingrid sai huippusuoriutuja-maininnan. Erityisen hyvin onnistuttiin katkaisijoiden kunnossapidossa, jossa sekä käyttövarmuus että kustannustaso todettiin vertailujoukon parhaimmiksi.

– Huippuluokan kunnossapito edellyttää pitkäjänteistä työtä sekä uudistumiskykyä. Käytössä olevia prosesseja ja toimintatapoja on uskallettava haastaa ja pyrittävä kehittämään kaiken aikaa. Tästä viimeisimpänä esimerkkinä on digitaalinen kunnonvalvonta sähköasemilla. Sen avulla meillä on ajantasainen tieto komponenttien kunnosta ja voimme tehdä toimenpiteet oikea-aikaisesti ja tehokkaasti – emme turhan aikaisin, mutta toisaalta hyvissä ajoin ennen komponenttien vikaantumista, kertoo Fingridin omaisuuden hallinnan johtaja Timo Kiiveri.

– Tulokset osoittavat, että kiivaasta investointitahdista huolimatta emme ole unohtaneet nykyisen verkon kunnossapitoa. Se on tärkeää perustyötä, jolla pidämme moottorimme, kantaverkon, käynnissä kaiken aikaa.

FINGRID-KAAVIO

ITOMS-tutkimuksen painotettu kokonaissijoittuminen. Pystyakselilla on kuvattu käyttövarmuutta (ylhäällä korkea, alhaalla matala) ja vaaka-akselilla kustannuksia (vasemmalla korkeat, oikealla alhaiset). Osallistujayhtiöt on kuvattu pisteinä kuvaajalle. Fingridin sijoittuminen on korostettu punaisella pisteellä ja tekstillä. Fingrid sijoittuu kuvaajan oikeaan yläneljännekseen, jossa kustannukset ovat keskiarvoa alhaisemmat ja käyttövarmuus keskiarvoa korkeampi.

Uusimmat artikkelit

Olkiluoto 3:n ensimmäinen vuosihuolto on lopulta ohi – palasi yöllä sähköntuotantoon

37 vuorokaudeksi tarkoitettu huolto kesti noin 74 vuorokautta ja yhdeksän tuntia. Teollisuuden Voima arvioi jo ennakkoon ensimmäisen vuosihuollon olevan työläs. Sähköntuotannonjohtaja Marjo Mustosen mukaan nyt päättyneistä huolloista saatiin arvokasta oppia tulevaisuuteen.

16.5.2024 | Alan Uutiset

Suomen kolmanneksi suurin tuulipuisto vihittiin käyttöön Pjelaxissa

Fortumin ja Helenin yhteishanke, 56 tuulivoimalan Pjelax-tuulipuisto tuottaa vuosittain noin viisi prosenttia Suomen koko tuulivoimatuotannosta.

VTT rakentaa uuden puolijohteiden pilottilinjan

Puolijohdealalla kiekkokoko on keskeisessä roolissa. Uuden yhteiskäyttöisen pilottilinjan laitteistot tulevat tukemaan sirukehitystä ja piensarjatuotantoa sekä 300 millimetrin että 200 millimetrin piikiekoille.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.