Kolmiodraamasta teollisuuden dream teamiksi
Kunnossapitopalvelujen arvon johtaminen verkostomaisessa toimintaympäristössä vaatii uudenlaisten työkalujen lisäksi pitkäjänteistä kumppanuuksien rakentamista. Verkosto kehittyy dream teamiksi vaihe kerrallaan.
Kunnossapitoa ja sen johtamista ei enää hoideta pelkästään omin voimin. Monipuoliset kunnossapidon palvelutarjoomat houkuttelevat ulkoistamaan ja johtavat tilanteisiin, joissa laitteistojen kunnossapitoon osallistuu lähes poikkeuksetta useita yrityksiä. Verkostomaisen kunnossapidon systemaattinen johtaminen edellyttää kuitenkin, että kunnossapitopalvelujen arvo määritetään kullekin yritykselle erikseen (esimerkiksi asiakas, palveluntarjoaja ja laitetoimittaja). Lappeenrannan teknillisen yliopiston kolmivuotinen MaiSeMa-tutkimushanke (2012-2015) syventyi tähän haasteeseen yhdessä Promaintin, Amec Foster Wheelerin, Astepan, Fortumin, Maintpartnerin, Nordkalkin, Outotecin ja Sulzer Pumpsin kanssa. Hankkeen yksittäisiä tuloksia on aiemmin kuvailtu Promaint-lehdessä (Sinkkonen et al. 2012, Ali-Marttila et al. 2013, Ylä-Kujala et al. 2014), ja tällä kertaa esittelyvuorossa on vaiheistettu prosessi työkalujen käytön ja käyttöönoton tueksi.
Kunnossapitoyhteistyön rakentamisen pelikirja
Sivun alalaidassa oleva taulukko esittää MaiSeMa-hankkeessa kehitetyn työkalupakin käyttötarkoituksineen. Lähtökohtana työkalujen kehittämisessä oli kunnossapito yritysverkostoissa, joskin työkaluja voi käyttää myös yksittäisissä yrityksissä.
Arvopotentiaalin kehittäminen puulaakitasolta dream teamiksi.
Työkalut soveltuvat verkostomaisen kunnossapidon johtamiseen erilaisilla yhteistyön tasoilla. Avoimuuden ja osapuolten välisen luottamuksen kasvaessa myös työkaluilla realisoitavissa oleva arvopotentiaali kasvaa. Tätä on havainnollistettu alla olevassa kuvassa. Verkoston noustessa tasolta toiselle alemman tason työkalut ovat kuitenkin edelleen käyttökelpoisia.
Ajatellaan, että yksi joukkue on verkosto ja joukkueen kentällinen vastaa yhden yrityksen resursseja. Puulaakitasolla toimijoiden tulee keskittyä perusasioihin. Kentällisten tulee pohtia yhdessä miksi puulaakiin osallistutaan. Arvoprofiili auttaa yhteensopivien kumppaneiden löytämisessä ja sitä kautta eheämmän joukkueen rakentamisessa.
Puulaakin toimittaja-sarjan kentällisten tulisi keskittyä pohtimaan mikä on oma pelikirja (tarjooma asiakkaille). Onko kaikkien kentällisten hallittava koko kunnossapidon areena, vai kannattaako panostaa omaan ydinosaamiseen? Tavoite on pyrkiä hyvin rakennettuun joukkueeseen, jossa on erikoisosaajat niin yli- kuin alivoimaankin. Joukkueesta muodostuu näin verkosto, joka vastaa asiakkaan kunnossapidosta.
MaiSeMa-hankkeessa kehitetty työkalupakki ja sen käyttökohteet.
Divaritasolla joukkueen kentälliset ovat onnistuneet sisäistämään toistensa keskeisimmät kuviot, mikä mahdollistaa tiettyjen luottamuksellisten tietojen jakamisen ennalta sovittuihin pelisääntöihin nojaten. Jotta elinkaarimallia voitaisiin hyödyntää voittavan divarijoukkueen johtamisessa, tulee eri kentällisten eli asiakkaan, palveluntarjoajan ja mahdollisen laitetoimittajan olla valmiina paljastamaan yksityiskohtia pelisuunnitelmistaan.
Tämä edellyttää ainakin osittaista kunnossapitokustannusten läpinäkyvyyttä sekä kykyä hahmottaa yhdessä laitteen käytön ja kunnossapidon välistä problematiikkaa. Tällöin aiheutuneiden tuotannonmenetysten perimmäisistä syistä voidaan ottaa opiksi ennen pudotuspelien alkua.
Dream team -tasolle pääseminen edellyttää pitkäjänteistä luottamuksen rakentamista. Tällä tasolla koko joukkueen yhteispelin pitää olla saumatonta. Se edellyttää taitavaa pelinlukua ja ennalta sovittujen tehtävien toteuttamista.
Yhteistyön arvo realisoituu taloudellisen lisäarvon lisäksi myös ei-taloudellisena lisäarvona joka voi syntyä esimerkiksi sitoutumisesta yhteiseen päämäärään, luottamuksesta ja tiedon vaihdosta. Dream team hyödyntää mittaustyökaluja verkostoitumismuodon analysointiin sekä verkostoyhteistyön tuottaman arvon mittaamiseen ja arviointiin – kehitystyön päätteeksi nostellaan mestaruuskannua vuodesta toiseen.
Kunnossapitoyhteistyö – teoriasta käytäntöön
Syyskuussa 2015 järjestettiin hankkeen päätösseminaari yhdessä Promaint ry:n kanssa. Paikalla oli yli 40 henkilöä yhteensä 30:stä eri organisaatiosta. Tilaisuudessa kuultujen kommenttien sekä osallistujilta kerätyn palautteen perusteella verkostomaisen kunnossapidon johtaminen nähdään tärkeänä aiheena suomalaisessa kunnossapitokentässä. Erään osallistujan mukaan:
– Verkostoituminen on Suomen teollisuudelle lähes elinehto, jotta kilpailukyky saadaan reilaan.
Kuitenkin verkostoyhteistyön korkein taso avoimine tiedonvaihtoineen tuntuu monelle vielä kaukaiselta. Hankkeen aikana kuultiin muun muassa seuraava perinteistä liiketoimintalogiikkaa noudatteleva kommentti:
– Kun rahat nostetaan pöydälle, loppuu verkostomaisen toimintamallin suunnittelu käytännössä siihen. Käytännössä suurin osa kunnossapitoyhteistyöstä onkin vasta harkitsemassa edellä esitetyn kuvan mukaista puulaakitasoa, ilman pitkäjänteistä suunnitelmaa yhteistyön syventämiseksi. Yhä useammat yritykset ovat kuitenkin viime vuosina saattaneet löytää itsensä kumppaneineen divaritasolta, osa tuottavuuspaineiden sinne pakottamina ja osa tietoisen valinnan seurauksena.
Sulzer Pumps Finland Oy:n huoltoliiketoiminnan johtaja Pekka Salmi kertoi, mitä osallistuminen hankkeeseen toi yritykselle mukanaan.
MaiSeMa-hankkeen päätösseminaarin palautekyselyssä lähes kaikki vastaajat pitivät verkostoitumisen haasteita ja mahdollisuuksia sekä kunnossapidon arvoa ja arvottamista kiinnostavina tai erittäin kiinnostavina jatkotutkimussuuntina. Näihin aiheisiin liittyen tullaankin varmasti tulevina vuosina toteuttamaan uusia tutkimushankkeita, jotta suomalaiset teollisuusyritykset löytäisivät kunnossapidon dream teamin muodostamisen avaimet. Jos tahdot olla mukana tässä tutkimustyössä, ota yhteyttä kirjoittajiin.
MaiSeMa-hankkeen tulokset ovat saatavilla tiiviissä muodossa osoitteesta www.lut.fi/maisema. Englanninkielisiltä sivuilta on myös ladattavissa laajempi suomenkielinen opaskirja Verkostomainen kunnossapito – kolmiodraama vai teollisuuden dream työkalujen tueksi.
Lisätietoja:
- MaiSeMa-hankkeen internetsivut osoitteessa www.lut.fi/maisema .
- Ali-Marttila, M., Kärri, T., Marttonen-Arola, S., Pekkarinen, O., Pekkola, S., Rantala, T., Saunila, M., Sinkkonen, T., Ukko, J. & Ylä-Kujala, A. (2015) Verkostomainen kunnossapito - kolmiodraama vai teollisuuden Dream Team? KP-Media Oy, Helsinki, ISBN 978-952-67981-5-8, ISBN 978-952-67981-6-5 (pdf ). Ladattavissa osoitteesta www.lut.fi/maisema .
- Sinkkonen, T., Marttonen, S., Ukko, J. & Kärri, T. (2012) Tunnista, mallinna ja johda arvoa – teolliset kunnossapitopalvelut uudistuvassa yritysverkostossa, Promaint no. 7/2012, p. 12–15.
- Ali-Marttila, M., Marttonen, S., Sinkkonen, T. & Kärri, T. (2013) Palvelun arvo näkyväksi – Tiedätkö mitä yhteistyökumppanisi arvostaa?, Promaint no. 4/2013, s. 10–13.
- Ylä-Kujala, A., Ali-Marttila, M., Marttonen, S. & Ukko, J. (2014) Työkalupakki kunnossapitoverkoston johtamiseen, Promaint no. 5/2014, pp. 42–44.
Salla Marttonen-Arola
tutkijatohtori, TkT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto,
