Autoteollisuus on käymässä läpi digitaalista muutosta ja pyrkii laajentamaan liiketoimintaansa uusiin liikkuvuusratkaisuihin. Tuoteperusteinen liiketoiminta on laajentumassa palveluihin, mikä vaatii uudenlaista osaamista ja valmiuksia.

Linus Schaaf tutkii väitöstutkimuksessaan, millaisia mahdollisuuksia ja käytäntöjä palvelumuotoilun digitaaliset ratkaisut voivat tarjota tehokkaaseen ja kokonaisvaltaiseen liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien ratkaisujen tuottamiseen monikansallisessa yrityksessä. Hän keskittyy tarkastelemaan 10X-palvelumuotoilulaboratoriota ja sen kehittämistä, perustamista ja käyttöä Volkswagen-konsernin aiemmassa digitalisaatioyksikössä.

– Teollisuuden piiristä on kohdistunut nousevaa kiinnostusta palvelumuotoilua kohtaan, sillä ammatillisena käytäntönä palvelumuotoilu ja siihen tiiviisti liittyvä yhteiskehittäminen voivat tarjota monimutkaisiinkin ongelmiin konkreettisia ratkaisuja. Palvelumuotoilu nähdään tehokkaana mahdollisuutena yhdistää liiketoiminta, ihmislähtöinen suunnittelu ja tekniikka, Schaaf kertoo.

Schaaf tarkastelee tutkimuksessaan, kuinka palvelumuotoilu voidaan ottaa käyttöön ja kuinka sitä voidaan toteuttaa monikansallisessa yrityksessä. Palvelumuotoilua on käytetty tutkimuksen kohteena olevassa yrityksessä muun muassa uusien liiketoiminta-alueiden innovoinnissa ja olemassa olevien liiketoimintaprosessien optimoinnissa.

– 10X on yhteiskehityslaboratorio, joka mahdollistaa palveluiden kokemisen, suunnittelun ja testaamisen käyttäjäkeskeisellä ja kokonaisvaltaisella tavalla. Se myös yhdistää kaikki palvelumuotoiluprosessissa tarvittavat fyysiset ja digitaaliset työkalut, Schaaf toteaa.

– Se ei ole ainoastaan erilaisista moduuleista koostuva avoin työtila, vaan myös viitekehys fasilitoinnille, metodologinen työkalupakki ja toimintamalli digitaaliseen työnkulkuun. Sen tavoitteena on nopeuttaa projektien kehittämistä ja päätöksentekoa kokonaisvaltaisesti. 10X-laboratoriossa projektien kehittäjät, osallistujat ja sidosryhmät voivat luoda digitaalisesti yhdessä tuotteita, palveluita, järjestelmiä ja strategioita, Schaaf kuvailee.

Digitaalinen yhteiskehittäminen vaatii uudenlaisia taitoja

Linus Schaafin tutkimus osoittaa, että palvelumuotoilu voi nopeuttaa liiketoiminnan kehittämistä, eritoten silloin kun käytetään digitaalista yhteiskehittämistä. Tiedonhallinta tehostuu ja päätöksentekoon kuluva aika lyhenee, kun tiedon läpinäkyvyys ja saatavuus paranee, digitaalinen työnkulku kehittyy ja työntekijöiden ja sidosryhmien keskinäinen yhteistyö sujuvoituu. Tämän mahdollistavat yhdessä digitaalisten työkalujen suunnitelmallinen käyttö ja palvelumuotoilun sovelletut menetelmät.

– Digitaalisten työtapojen ja työkalujen käyttö sekä ihmisten ja teknologian vuorovaikutustilanteet tulee kuitenkin suunnitella ja muotoilla huolella, jotta voidaan varmistaa kehittämisen tulosten siirtyminen operatiiviseen liiketoimintaan. On erityisen tärkeää kouluttaa ihmiset ymmärtämään ja käyttämään palvelumuotoilun näkökulmia, menetelmiä ja tekniikoita sovelletusti.

Digitaalinen yhteistyö vaatii myös sovelluksia, joilla voidaan hallita monimutkaisuutta ja joita on helppoa oppia käyttämään ja käyttää.

–  Ratkaisujen tulee olla työntekijälähtöisiä ja niillä tulee olla käytännön merkitystä, jotta voidaan valmistaa parhaiden käytäntöjen siirtyminen myös muihin liiketoimintayksikköihin organisaation sisällä, Schaaf sanoo.

Koronaviruskriisi on osoittanut, kuinka tärkeää organisaatioiden digitaalinen kyvykkyys on liiketoimintaprosessien ylläpitämisessä. Joustava yhteistyö on mahdollistettu digitaalisten etä- ja hybridityömallien avulla.

– Silloin kun palvelumuotoilun prosesseja käytettäessä otetaan perusteellisesti huomioon organisaation toimintaympäristö, palvelumuotoilulla voidaan mahdollistaa digitaalista muutosta kohti yrityskulttuuria, joka perustuu digitaaliseen yhteistyöhön ja tietoon päätöksenteon lähtökohtana. Lisäksi ketterän organisaation on edistettävä innovatiivista työn organisoitumista ja myös digitaalisesti toimivia tilakonsepteja, jotta se voisi saavuttaa tuloksia tehokkaammin ja vaikuttavammin digitaalisella yhteiskehittämisellä, läsnä tai etänä. Tulevina vuosina organisaatiot tarvitsevatkin uutta osaamista tämän digitaalisen muutoksen läpiviemiseen, Schaaf arvioi.

Tietoa väitöstilaisuudesta

TaM Linus Schaafin akateeminen väitöskirja "DIGITAL CO-CREATION | Digitalization within Service Design: Transformation from analog thinking towards digital doing" tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa perjantaina 27.8.2021 klo 14 alkaen.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://connect.eoppimispalvelut.fi/vaitos/