ABB:n maajohtajana syksyllä 2025 aloittanut Sailamarja Kähkönen tuntee yhtiön toimintatavat niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Messut ovat edelleen keskeinen kohtaamispaikka teollisuuden ja kunnossapidon toimijoille, mutta niiden rooli ja toteutustavat ovat muutoksessa. Millaisia odotuksia ja mahdollisuuksia messuvuosi tuo tullessaan?

Teollisuuden kunnossapito on keskellä suurta murrosta. Tuotannon ja kunnossapidon rajat hälvenevät, datalla johtaminen lisääntyy ja työvoiman osaamisrakenteet muuttuvat nopeasti.

RMC:n infra- ja kunnossapitopäällikkö Markus Lappalaisen työ on haastavaa, mutta mielenkiintoista.

Teknisen alan työnhaussa ratkaisevat edelleen samat asiat kuin ennen, mutta haastavassa työmarkkinatilanteessa ne korostuvat.

Kuinka käyttövarmuudesta puhutaan niin, että se näkyy myös tehtaalla? Tommi Heikkilän mukaan ratkaisevaa on palata perusasioihin jo investointivaiheessa: laitetietoihin, dokumentaatioon ja kriittisyyden ymmärtämiseen. Ilman niitä digityökalut ja tekoälykin jäävät tyhjiksi lupauksiksi.

Jarno Stenroosin, 40, ura kunnossapidon parissa ei ollut ennalta suunniteltu – suunta löytyi tekemisen kautta. Teollisuudessa työskentelevä asiantuntija kertoo, miksi ala tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia ja millaisia taitoja nuorilta osaajilta nyt vaaditaan.

BotH2nia ry:n puheenjohtaja Sari Kola: “Vetytalous etenee, mutta Suomen rooli ratkeaa jalostusarvossa”.

Digitaalisten kaksosten (Digital Twin, DT) hyödyntäminen teollisuudessa on yhä tavallisempaa. Oikein toteutettuna teknologian potentiaali ulottuu tuotannon optimoinnista ja kunnossapidon ennakoinnista aina työturvallisuuden kehittämiseen.

Kunnossapitokenttä muuttui voimakkaasti 1990-luvun alun jälkeen. Lähestyn aihetta omien kokemuksieni kautta, jotka eivät ole absoluuttisesti oikeita.