Luulajan uuden terästehtaan rakentaminen alkoi
SSAB on aloittanut Luulajaan rakennettavan uuden, fossiilivapaan terästehtaan rakentamisen. Aiemmista suunnitelmista poiketen käyttöönottoa lykättiin vuoden 2029 loppuun.
Yhtiö järjesti symbolisen lapioniskutilaisuuden 17. syyskuuta, ja paikalla olivat muun muassa Ruotsin energia- ja elinkeinoministeri Ebba Busch sekä SSAB:n toimitusjohtaja Johnny Sjöström.
Uusi tehdas korvaa nykyisen masuunipohjaisen tuotannon, ja sen kapasiteetiksi on suunniteltu noin 2,5 miljoonaa tonnia terästä vuodessa. Tehtaaseen tulee kaksi valokaariuunia, kehittynyt sekundaarimetallurgia sekä kuuma- ja kylmävalssaamot.
”Teemme tänään ruotsalaista teollisuushistoriaa. Tämä panostus vahvistaa Ruotsin asemaa johtavana teollisuusmaana ja osoittaa, että vastaamme ilmastohaasteisiin uraauurtavilla innovaatioilla ja vahvalla teollisella johtajuudella”, sanoi ministeri Ebba Busch SSAB:n tiedotteessa. SSAB:n toimitusjohtaja Johnny Sjöström korosti, että uusi tehdas on investointi sekä kilpailukykyyn että ilmastoon.
Investoinnin arvo on noin 4,5 miljardia euroa. SSAB arvioi, että Luulajan muutos voi vähentää Ruotsin hiilidioksidipäästöjä noin 3 miljoonalla tonnilla vuodessa — eli noin seitsemällä prosentilla maan kokonaispäästöistä.
SSAB:lle myönnettiin projektiin 1,45 miljardia kruunua eli noin 126 miljoonaa euroa EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän rahoitusta ja kansallista yhteisrahoitusta.
Aikataulu lykkääntyi kesällä
Alun perin SSAB kertoi tähtäävänsä käynnistykseen vuoden 2028 lopulla, mutta verkkoyhtiöiden ja sähköverkon vahvistustöiden viivästykset aiheuttivat haasteita. Yhtiö ilmoitti kesäkuussa, että käyttöönottoa lykätään arviolta noin 12 kuukaudella, ja alustava arvio tuotannon aloituksesta on nyt vuoden 2029 loppu.
Sähköllä toimivat valokaariuunit on varustettu tekniikalla, joka ottaa talteen tuotannon ylijäämälämmön, mikä mahdollistaa sen käytön kaukolämmössä. Lisäksi käytössä on menetelmä, jossa teräsromua syötetään jatkuvasti uuneihin, mikä pitää lämpötilan tasaisena ja vähentää energiankulutusta. Se vähentää typpioksidien muodostumista – aineita, joita muutoin syntyy korkeissa lämpötiloissa ja joilla voi olla haitallisia vaikutuksia sekä ympäristöön että terveyteen. Tekniikka edistää siten sekä energiatehokkuutta että puhtaampaa ilmaa.
