Elintarviketeollisuuden investoinnit historiallisen korkealla
Elintarviketeollisuus investoi tänä vuonna noin 800 miljoonaa euroa. Myös ruokaviennissä on positiivista virettä. Suurimpia tuoteryhmiä viennissä ovat edelleen meijerituotteet ja juomat.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) investointitiedustelun mukaan alan investoinnit nousevat 800 miljoonaan euroon. Nousu on merkittävä, sillä perinteisesti ala on investoinut vuosittain noin 400–500 miljoonaa euroa.
Investoinnit eivät kuitenkaan kohdistu tuotantokapasiteetin korvaamiseen tai kasvuun, vaan ruokaketjun lisääntyvään sääntelyyn vastaamiseen. Esimerkiksi kiristyvät pakkausvaatimukset edellyttävät yrityksiltä uusia investointeja.
Volyymit ja työllisyys kasvoivat
Elintarviketeollisuuden liikevaihto oli viime vuonna 14 miljardia euroa. Alan volyymi, eli valmistettujen tuotteiden kilo- ja litramäärät, kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla runsaan prosentin viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Monesta muusta toimialasta poiketen elintarviketeollisuuden työllisten määrä on kasvanut viime vuodesta. Vuoden toisella neljänneksellä alalla työskenteli noin 44 000 henkilöä. Alan palkkasumma on noussut tänä vuonna 1,8 prosenttia.
Elintarviketeollisuudessa sekä kustannukset että tuottajahinnat ovat nousseet tänä vuonna 3–4 prosentin vuosivauhtia. Erityisesti lihan ja valmisruokien tuottajahinnat ovat vahvistuneet, kun taas mylly- ja tärkkelystuotteiden hinnat ovat laskeneet.
Viennin arvo kasvoi, määrät laskivat
Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla ruokaviennin arvo kasvoi 7 prosenttia ja oli 1,2 miljardia euroa. Eniten vienti lisääntyi Ruotsiin, Ranskaan ja Alankomaihin. Suurin tuoteryhmä viennissä olivat edelleen meijerituotteet ja juomat.
Ruuan tuonti kasvoi samaan aikaan 5 prosenttia ja oli yhteensä 3,2 miljardia euroa. Tuonnin kasvu oli suurinta makeisissa, joita tuodaan pääosin Alankomaista, Ruotsista ja Saksasta.
Määrissä mitattuna sekä vienti että tuonti kuitenkin laskivat. Viennin määrä väheni 4 prosenttia ja tuonnin määrä 2 prosenttia alkuvuoden aikana. Arvon kasvu selittyy pääosin markkinahintojen nousulla. Esimerkiksi meijerituotteiden hinnat ovat vahvistuneet globaalisti.
Viljojen vienti Suomesta on alkuvuonna pienentynyt, mutta tilanne voi muuttua syksyn aikana, sillä satoarviot ovat tällä hetkellä positiivisia.
Hinnat nousevat hitaammin kuin muissa Pohjoismaissa
EK:n mukaan heinäkuussa hinnat kohosivat Virossa yli 9 prosenttia, Tanskassa 6,5 prosenttia, Ruotsissa 4,9 prosenttia ja Suomessa 3,1 prosenttia.
Koko Euroopan unionin alueella ruuan hinnat nousivat tasaisesti, noin 3,9 prosentin vuosivauhtia heinäkuussa.
