Suomalainen vetyhanke saa 224 miljoonaa euroa EU:n innovaatiorahastosta
Vetyalfa Oy:n Cloudberry-hankkeelle kaavailtu tuki on suurin EU:n innovaatiorahastosta koskaan Suomeen kohdistunut tuki.
Euroopan komissio on valinnut Innovaatiorahastonsa vuoden 2025 vetyhuutokaupan avulla yhdeksän kärkihanketta, joiden kanssa edetään sopimusneuvotteluihin. Tukea on saamassa myös suomalaisen Vetyalfa Oy:n Cloudberry-hanke.
Komissio julkaisi huutokaupan tulokset 7.5.2026. Huutokauppaan tuli 58 tarjousta 11 maasta. Tukien kysyntä ylitti huutokaupan 1,3 miljardin euron budjetin kuusinkertaisesti.
Suurin Suomeen myönnetty tuki
Valitut hankkeet saavat yhteensä noin 1,09 miljardia euroa EU:n rahoitusta, josta suomalaisen hankkeen osuus olisi noin 224 miljoonaa euroa. Se on suurin EU:n innovaatiorahastosta koskaan Suomeen myönnettävä tuki.
Lopullinen summa täsmentyy siinä vaiheessa, kun hyväksytyt hankkeet allekirjoittavat avustussopimuksen CINEA:n kanssa. Tämän odotetaan tapahtuvan vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä.
Sen jälkeen yrityksen tulee tehdä investointi- tai rakentamispäätös 2,5 vuoden kuluessa allekirjoittamisesta ja aloittaa toiminta viiden vuoden kuluessa.
”Se, että pidämme kiinni Suomen puhtaan energian kilpailuedusta ja osaamisesta, konkretisoituu parhaimmillaan juuri tämänkaltaisilla uutisilla”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala TEM:n tiedotteessa.
Vetyalfan tarjous valituista suurin ja edullisin
Seitsemässä Euroopan talousalueen valtiossa toteutettavien hankkeiden odotetaan tuovan lähes 1,1 gigawattia elektrolyysikapasiteettia ja yli 1,3 miljoonaa tonnia vetyä ensimmäisten 10 toimintavuotensa aikana. Kasvihuonekaasupäästöjä ne vähentäisivät 9 miljoonaa tonnia.
Vetyalfa Oy tarjoaa tuotantoon liki 509 kilotonnia vetyä 10 vuodessa. Hankkeen hinta on koko tarjouskilpailun alhaisin. Yrityksen tuotantokapasiteetti olisi 500 MW. Tuotetulla vihreällä vedyllä saavutettaisiin myös yli 3,38 miljoonan tonnin päästövähennys 10 vuodessa.
EU:n Innovaatiorahasto tukee erityisesti hankkeita, jotka voivat merkittävästi vähentää Euroopan hiilijalanjälkeä ja samalla lisätä taloudellista kasvua ja kilpailukykyä kestävällä tavalla. Rahoitus perustuu EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) tuloihin.
