Samat tuotantomuodot, eri lopputulos – Miksi suomalaiset ja ruotsalaiset maksavat sähköstä eri hinnan?
Maiden väliset erot näkyvät niin sähkön hinnassa, hintavaihteluissa kuin kuluttajien sähkösopimuksissakin, arvioi Vattenfall tuoreessa sähkömarkkinakatsauksessaan.
Suomi ja Ruotsi tuottavat sähköä lähes täysin fossiilivapaasti, mutta maiden sähkömarkkinat toimivat hyvin eri tavoin.
Suomen sähkönkulutus oli vuonna 2025 yhteensä 86 terawattituntia (TWh) ja tuotanto noin 90 TWh. Ruotsissa sähköä kului 134 TWh ja sitä tuotettiin 168 TWh, mikä teki maasta selkeän sähkön nettoviejän.
Vesivoima antaa Ruotsille joustoa
Yksi keskeisimmistä eroista maiden välillä liittyy sähköjärjestelmän säätökykyyn. Ruotsin vahva vesivoimatuotanto ja laajat varastoaltaat tasaavat sähkön hinnan vaihteluita ja tuovat järjestelmään joustavuutta.
”Ruotsin vahva vesivoima ja laajat varastoaltaat tasoittavat hintavaihteluita ja antavat sähköjärjestelmälle joustoa, jota ei voi täysin korvata millään yksittäisellä teknologialla”, sanoo Vattenfallin energia-asiantuntija Markus Lindroos.
Suomessa sähköntuotannon perustan muodostavat ydinvoima, erityisesti Olkiluoto 3, sekä nopeasti kasvanut maatuulivoima. Yhdistelmä on laskenut sähköntuotannon päästöjä, mutta samalla lisännyt hintavaihtelua tunti- ja varttitasolla, koska säätövoimaa on Ruotsia vähemmän.
Ruotsissa neljä hinta-aluetta
Merkittävä ero maiden välillä on myös sähkön hinta-alueissa. Ruotsi on jaettu neljään pohjois-eteläsuuntaiseen hinta-alueeseen pysyvien sähkönsiirron pullonkaulojen vuoksi.
Suomessa käytössä on yksi valtakunnallinen hinta-alue.
”Sähkö on nähty keskeisenä resurssina, jonka hinta on haluttu olevan saman kaikille Suomessa. Kantaverkkoon on investoitu niin, että pullonkaulat ovat harvinaisia ja lyhytaikaisia eikä alueellisia hintaeroja synny samalla tavalla kuin Ruotsissa,”, Lindroos toteaa.
Vaikka maiden sähköverkot ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa, hinnat eivät määräydy täysin samalla tavalla. Uusi Aurora Line -siirtoyhteys tasoittaa maiden välisiä hintaeroja ja parantaa toimitusvarmuutta, mutta sääolosuhteet, tuotantorakenne ja paikalliset verkkorajoitteet vaikuttavat edelleen voimakkaasti hintatasoon.
”Tuulisina hetkinä Suomi on usein sähkön nettoviejä. Kun tuotanto ja Ruotsin tuonti riittävät kattamaan myös viennin Viroon, Suomen hinta asettuu lähelle Ruotsin tasoa. Jos taas kotimainen tuotanto on vähäistä ja tuontikapasiteetti täyttyy, Suomen hinta voi hetkellisesti nousta Viron hintatasolle”, Lindroos selventää.
Kuluttajien sähkösopimukset eroavat
Erot näkyvät myös kuluttajamarkkinoilla. Suomessa pörssisähkösopimukset ja lyhyet määräaikaiset sopimukset ovat yleisiä, ja kuluttajat seuraavat sähkön hintaa aktiivisesti.
Ruotsissa yleisin pörssisähkösopimus perustuu kuukausikeskihintaan, mikä tasaa lyhytaikaisia hintavaihteluita. Myös määräaikaiset sopimukset ovat tyypillisesti pidempiä kuin Suomessa.
”Suomessa kuluttaja näkee hinnanmuutokset lähes reaaliajassa. Ruotsissa rörligt-pörssisähkösopimus tasaa kuluttajan riskiä, mutta samalla siltä puuttuu vahva kulutusta ohjaava vaikutus”, Lindroos sanoo.
