Tekoälydatakeskusten ensimmäiset laitteet tulossa vaihtoikään – käytetyille komponenteille riittää kysyntää
Datakeskuksesta poistuva laite ei ole jätettä vaan arvokas resurssi. Materiaalien kierrättäminen paikallisesti lisää myös Suomen omavaraisuutta.
Suomen ensimmäisten tekoälydatakeskusten laitteistot ovat tulossa elinkaarensa ensimmäisen vaiheen loppuun.
Datakeskuspalvelimien tyypillinen käyttöikä on käyttötarkoituksesta riippuen 3–8 vuotta. Laitteita vaihdetaan harvoin rikkoutumisen vuoksi. Tavallisempi syy on se, etteivät niiden ominaisuudet enää vastaa kasvavia tehovaatimuksia.
Datakeskuslaitteiden vaihtotarpeen odotetaan kasvavan merkittävästi lähivuosina. Kahden viime vuoden aikana Suomeen rakennetut konesalit ovat pääosin tekoälydatakeskuksia, joiden laskentatehon tarve on moninkertainen verrattuna aiemman sukupolven, esimerkiksi hakukoneita ja tietokantoja palvelleisiin, keskuksiin verrattuna
Datakeskusteollisuus ja kierrätysyhtiö Kuusakoski kertoivat 21.10. mediatilaisuudessaan, että käytöstä poistuvista laitteista yli 99 prosenttia voidaan hyödyntää joko uudelleenkäyttämällä komponentteja tai kierrättämällä niiden materiaalit.
”Datakeskuksesta poistuva laite ei ole jätettä vaan arvokas resurssi. Ensisijaisesti etsimme komponenteille uuden käyttökohteen, ja vasta sen jälkeen kierrätämme materiaalit uusioraaka-aineiksi. Loppusijoitukseen päätyy alle prosentti”, sanoo Kuusakosken vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Tuomas Haikka.
Materiaalien paikallinen kierrättäminen lisää omavaraisuutta
Uusien laitteiden valmistusjonot voivat olla jopa kaksi vuotta, mikä lisää kiinnostusta uudelleenkäytettäviin osiin.
Myös materiaalikierrätyksessä saadaan talteen arvokkaita raaka-aineita. Osa niistä kuuluu EU:n kriittisiksi määrittelemiin raaka-aineisiin.
”Uudelleenkäyttöön kelpaamattomista palvelimista, tietokoneista ja verkkolaitteista pystymme kierrättämään materiaalit erittäin tehokkaasti. Murskauksen jälkeen saamme talteen raudan lisäksi esimerkiksi kuparia, alumiinia, palladiumia, kultaa ja hopeaa”, Haikka kertoo.
”Jos nyt rakenteilla olevat datakeskukset kierrättäisivät laitteensa Kuusakosken kiertotalouspalvelun kautta, nousisivat vuosittaiset ilmastohyödyt vuonna 2030 yli kahteen miljoonaan tonniin CO2e. Tämän lisäksi materiaalien kierrättäminen paikallisesti lisää omavaraisuutta. Esimerkiksi pelkästään kierrätykseen tulevat kestomagneetit ovat Euroopassa merkittävä harvinaisten maametallien sekundäärilähde”, Haikka summaa.
”Datakeskusten vastuullisuudesta puhuttaessa huomio on ollut rakentamisessa ja käytönaikaisessa energiassa. Yhtä tärkeää on se, mitä laitteille tapahtuu käytön jälkeen. Suomessa on osaamista hoitaa koko elinkaari kotimaisesti ja tietoturvallisesti”, sanoo Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola.
Tietoturva alkaa jo konesalissa
Laitteistojen käytöstäpoisto ei yleensä kuulu datakeskusten henkilöstön ydintehtäviin. Kuusakosken mukaan datakeskuksille räätälöidyille kiertotalouspalveluille on siksi kysyntää.
Käytöstäpoisto ja kierrätys työllistävät logistiikan ammattilaisia, laitetestauksen teknikoita ja hallinnon henkilöstöä sekä konesalien alasajoihin ja osittaisiin purkuihin erikoistuneita asiantuntijoita ja sähköurakoitsijoita.
Tietoturvasta huolehtiminen alkaa jo konesalissa laitteiden pakkausvaiheessa. Laitteiden sisältämät tiedot tuhotaan Kuusakoskella ISO 27001 -sertifioidussa prosessissa joko ohjelmallisesti ylikirjoittamalla tai fyysisesti murskaamalla. Uudelleenkäyttöön soveltuvan laitteen elinkaari jatkuu tämän jälkeen uudessa käyttökohteessa. Tietoturvaketjun kaikki vaiheet tehdään Suomessa.
Kuusakoski rakentaa Lahteen uutta integroitua kierrätyslaitosta vastatakseen kasvavaan tarpeeseen. Lahti Infinity Centressä uudelleenkäyttö- ja kierrätysprosessit sekä yhtiön oma tutkimuskeskus laboratorioineen sijoittuvat saman katon alle. Keskuksen on määrä luoda Lahteen 45 uutta työpaikkaa.
