Tekoälyn käyttö jakaa pohjoismaisia teollisuusyrityksiä

Tekoälyn hyödyntämisessä on syntymässä selvä kuilu pohjoismaisten teollisuusyritysten välille. Osa tekoälyä käyttävistä saavuttaa jo merkittäviä ajansäästöjä, mutta 36 prosenttia kyselyyn vastanneista ei käytä tekoälyä vielä lainkaan. Yrityksistä 81 prosenttia on edelleen kartoitus- tai pilotointivaiheessa.

Tämä käy ilmi 294 teollisuusjohtajan ja asiantuntijan keskuudessa tehdystä kyselystä, joka toteutettiin IFS:n IFS Connect Nordics -tapahtumassa huhtikuussa 2026. Vastaajat olivat Suomesta, Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta.

Konkreettisia säästöjä työajassa

Tekoälyä jo hyödyntävissä organisaatioissa tulokset alkavat näkyä konkreettisesti työajassa. Kaikista vastaajista 28 prosenttia kertoo tekoälyn säästävän 1–3 tuntia viikossa, 10 prosenttia 4–7 tuntia ja 10 prosenttia yli seitsemän tuntia viikossa. Kyselyn mukaan aktiivisista tekoälyn käyttäjistä noin joka viides säästää tekoälyn avulla yli neljä tuntia viikossa.

“Tekoälyn hyödyntämisessä alkaa näkyä ero niiden yritysten välillä, jotka ovat päässeet kokeiluista käytännön hyötyihin, ja niiden, jotka eivät ole vielä aloittaneet. Yli seitsemän tunnin viikoittainen ajansäästö on jo merkittävä tuottavuushyöty. Jos tällaiset erot alkavat skaalautua organisaatioiden tasolle, kyse ei ole enää vain teknologiasta vaan kilpailukyvystä”, kertoo IFS:n Suomen-maajohtaja Jari-Pekka Pulliainen.

Neljä viidestä vasta lähtökuopissa

Vastaajista 44 prosenttia vasta kartoittaa tekoälyn mahdollisuuksia ilman aktiivisia hankkeita ja 37 prosenttia toteuttaa pilotteja tai proof-of-concept-hankkeita. Yhteensä 81 prosenttia on siis edelleen kartoitus- tai pilotointivaiheessa. Vain 16 prosenttia on ottanut tekoälyä käyttöön yksittäisissä liiketoiminnoissa tai osastoissa ja kolme prosenttia on skaalannut sitä useisiin liiketoimintoihin.

“Tekoäly on ollut yritysten agendalla jo pitkään, joten kiinnostus tai pilottien määrä ei itsessään ole enää kiinnostavin mittari. Olennaisempaa on, kuinka moni pystyy viemään tekoälyn kokeiluista tuotantoon ja osoittamaan sillä mitattavia hyötyjä. Tässä pohjoismaisella teollisuudella on vielä selvä skaalaushaaste”, Pulliainen jatkaa.

Hyötyjä etsitään liiketoiminnan ytimeen

IFS:n kysely kertoo myös siitä, mihin teollisuusyritykset uskovat tekoälyn seuraavaksi vaikuttavan. Kärkeen eivät nouse yleiset toimistotyön sovellukset, vaan yritysten operatiivisen toiminnan kannalta keskeiset alueet.

Vastaajista 30 prosenttia arvioi toimitusketjun optimoinnin tekoälyn arvokkaimmaksi käyttökohteeksi. Ennakoivan kunnossapidon ja omaisuudenhallinnan valitsi 26 prosenttia. Muut käyttökohteet jäivät näistä selvästi jälkeen.

Toimialojen välillä erot ovat huomattavia. Valmistavassa teollisuudessa toimitusketjun optimointi korostuu, kun taas energia-alalla 54 prosenttia nimeää ennakoivan kunnossapidon tärkeimmäksi tekoälyn käyttökohteeksi.

“Teollisuudessa kiinnostavimmat tekoälyn käyttökohteet liittyvät suoraan siihen, miten tavaraa tuotetaan, omaisuutta ylläpidetään ja toimitusketjuja johdetaan. Kun tekoälyllä pystytään vähentämään seisokkeja, ennakoimaan häiriöitä tai tekemään toimitusketjusta tehokkaampi, vaikutus näkyy suoraan liiketoiminnassa”, Pullainen kertoo.

Yritykset uskovat kykyynsä edetä

Pohjoismaisten teollisuusyritysten luottamus omaan kykyynsä pysyä tekoälykehityksen vauhdissa on varovaisen myönteinen. Asteikolla 1–5 vastaajien keskimääräinen arvio oli 3,55. Vastaajista 55 prosenttia arvioi organisaationsa kyvyn edetä riittävän nopeasti tasolle neljä tai viisi.

Samaan aikaan käyttöönoton luvut osoittavat, että luottamus ei ole vielä muuttunut laajamittaiseksi hyödyntämiseksi. Kyselyn perusteella keskeinen kysymys onkin, mitkä yritykset onnistuvat seuraavaksi muuttamaan yksittäiset tekoälykokeilut osaksi päivittäistä liiketoimintaa.