Fingrid: Sähkönkulutus on kääntymässä voimakkaaseen kasvuun

Elokuun puoliväliin mennessä liittymissopimuksen tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu kokonaislaajuus oli lähes 5 gigawattia. Luku sisältää myös jakeluverkkoihin liittyviä hankkeita.

Rakenteilla ja toiminnassa olevien sähkökattilahankkeiden yhteenlaskettu teho on puolestaan ylittänyt 3 gigawattia.

Liittymissopimus ei kuitenkaan takaa hankkeen toteutumista täydessä laajuudessaan. Rakentaminen ja sähkönkulutuksen kasvu tapahtuvat tavallisesti vaiheittain usean vuoden aikana, eikä hanke käytä heti verkkoon liityttyään koko ilmoittamaansa tehoa.

Mikäli kaikki liittymissopimuksen tehneet hankkeet toteutuisivat täysimääräisesti tulevien vuosien aikana, ne lisäisivät sähkönkulutusta Suomessa lähes 40 prosenttia vuoden 2025 tasoon verrattuna. Fingridin arvion mukaan kulutuksen kasvun toteutuminen tässä laajuudessa veisi todennäköisesti ainakin viisi vuotta.

”Suomella on erinomaiset edellytykset kasvaa puhtaan sähkön avulla ja tuuli- ja aurinkovoiman kapasiteettia voidaan merkittävästi lisätä. Tarvitsemme kuitenkin sääriippuvaisen tuotannon rinnalle lisää säätövoimaa, kuten moottorivoimalaitoksia tai muuta säätökykyistä sähköntuotantoa, jotta sähköjärjestelmän tasapaino, toimitusvarmuus ja kilpailukykyinen hinta voidaan turvata myös silloin, kun tuuli- ja aurinkotuotanto vaihtelevat”, sanoo Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.

Fingridin mukaan suurten, tasaisesti sähköä käyttävien uusien toimijoiden olisi myös tärkeää edistää sähkötehon riittävyyttä ja joustoja varmistavia ratkaisuja.

Lisäliityntäkapasiteetti on monin paikoin jo lähes varattu

Datakeskusten ja sähkökattiloiden lisäksi sähköverkon liityntöjä hakevat sähkövarastohankkeet. Sähkövarastoista on tehty liittymissopimuksia jo yli 4 gigawatin edestä.

Kantaverkkoa rakennetaan Fingridin mukaan ennätystahtiin, mutta rakenteilla olevien investointien tuoma lisäliityntäkapasiteetti on monin paikoin jo lähes varattu. Uusien liittymien kysyntä on pysynyt vahvana, minkä vuoksi alueelliset odotusajat voivat pidentyä.

Fingridin mukaan etenkin Pohjois-Suomessa kantaverkkoon voidaan silti liittää uusia teollisia investointeja nopeasti.

”Suomen puhdas, varma ja kilpailukykyinen sähköjärjestelmä tarjoaa vahvan perustan uusille investoinneille. Varsinkin pohjoisemmassa Suomessa kantaverkkoon voidaan liittää uusia teollisia investointeja erittäin nopealla aikataululla, mikä on Suomelle kilpailuetu”, Sihvonen-Punkka sanoo.

Hänen mukaansa kulutuksen kasvun rinnalle tarvitaan riittävästi myös säätövoimaa, joustoja ja siirtokapasiteettia.