Finferriesin alusten toimintavarmuutta turvataan ennakoivalla huollolla

"Juon aamuisin riittävästi kahvia ja tykkään pienestä paineesta. Muuten elämä olisi tylsää", Finferriesin tekninen päällikkö Pauli Ojanen naurahtaa. Kuva: Finnferries

Jos yhteysaluksen tai lautan konevika pitkittää seisokkia, rannoille voi syntyä nopeasti pitkiä jonoja.

Suuri osa Suomen yhteysalusliikenteestä kulkee Scanian merimoottoreilla, joiden huolto- ja toimintavarmuutta pitää yllä Turun Scania-keskus Liedossa. Myös sähkölauttojen matkat turvaavat viime kädessä neljä Scanian V8:a.

Syksyllä 2022 ministeri Tytti Tuppurainen kastoi akkuhybridilautta L/A Alteran, joka aloitti pian liikennöinnin Turun saaristossa Paraisten ja Nauvon välillä. Altera liikennöi reitillä sisaraluksensa Elektran kanssa. Elektra, Suomen ensimmäinen sähkölautta, on kulkenut reitillä vuodesta 2017.

MAINOS
MAINOS PÄÄTTYY

Sähkölauttojen lisäksi Suomen Lauttaliikenne Oy eli Finferriesin tekninen päällikkö Pauli Ojanen vastaa noin 80 muun aluksen huollosta, ylläpidosta ja toimintavarmuudesta. Kalustoa liikennöi laajalla alueella Länsirannikolta Itä-Suomeen ja Saimaalle.

”Siihen kuuluu losseja, yhteysaluksia, lauttoja ja ilmatyynyaluksia: kaikkea mitä vedessä ja jäässä kulkee”, Ojanen luettelee.

Tavoitteena on, että alukset pysyvät liikenteessä myös silloin, kun sähköverkossa, säässä tai kalustossa ilmenee häiriöitä.

Merihuollossa tarvitaan usein nopeaa reagointia

Ojasen mukaan Finferriesin toimintavarmuus perustuu luotettavan kaluston lisäksi ennakoivaan huoltoon ja korjauspalvelun saatavuuteen. Scanian moottoreita on käytössä noin kymmenessä Finferriesin aluksessa. Ilmatyynyalukset ovat poikkeus.

”Juon aamuisin riittävästi kahvia ja tykkään pienestä paineesta. Muuten elämä olisi tylsää”, Ojanen naurahtaa.

”Konemestari voi tehdä pieniä huoltoja, mutta päävastuu moottoreista on valmistajilla. Scanian asentajat tulevat joko paikan päälle tai jos kyseessä on iso telakointi, koneet haalataan eli irrotetaan ja viedään Scanialle huoltoon”, Ojanen sanoo.

”Turun Scanialla Marinepuoli vastaa ripeästi ja ryhtyy välittömästi toimeen. Meillä on ollut huollosta hyviä kokemuksia. Myös varaosia on löytynyt hyvin vanhoihinkin koneisiin. Kun esimerkiksi Otavan kone haalattiin, Scania piti meidät ajan tasalla. Löysimme keskustelemalla hyviä ratkaisuja.”

Kerran Houtskärissä aluksen tehot laskivat. Alus pääsi etenemään, mutta oli vaarassa jäädä aikataulustaan.

”Kello oli paljon, kun soitin hädissäni Scanialle. Korjaajat olivat jo lähteneet töistä, mutta he kääntyivät kotimatkalla takaisin ja ajoivat puolitoista tuntia päästäkseen yhteysalukselle. He saivat koneet kuntoon.”

Alteran maasähkön latauslaitteiden teho on 1 800 kW. Se on reilusti enemmän kuin tulevat raskaan kumipyöräliikenteen nopeimmatkaan megaluokan (1 000 kW:n) MCS-asemat antavat virtaa. Kuva: Finnferries

Vanha kalusto pidetään liikenteessä

Finferries on ottanut käyttöön sähkö- ja hybriditekniikkaa, mutta liikenteessä on edelleen myös vanhempaa kalustoa. Saariston Rengastie -reitillä liikennöivä Replot 2 kulkee yhä Scanian moottorilla.

”Hyvin se kulkee. Tosin vanhat moottorit ovat janoisempia, uudemmissa polttoaineenkulutus on selvästi pienempää. Kilpailutusten myötä kalustomme on moottorien osalta uudistunut vähäpäästöisemmiksi uuden tekniikan ja puhdistusjärjestelmien ansiosta.”

Sähkölautalla dieseleitä ei käytetä normaalisti propulsioon, kun alus liikennöi akkusähköllä. Alteran konehuoneessa on kuitenkin kolme 500 kilowatin Scanian V8-moottoria dieselgeneraattoreina. Ne voivat tuottaa sähköä akuille ja propulsiojärjestelmälle sekä varmistaa aluksen toiminnan, jos maasähköön perustuvassa voimansiirrossa ilmenee häiriö.

”Ulkosaaristossa sähköverkko ei ole luotettava, mutta aluksen on silti kuljettava. Merisääntöjen mukaan hätävalot on saatava syttymään kaikissa tilanteissa. Scanian generaattoreista saadaan myös lisävirtaa, jos on myrsky tai jäät tekevät kiusaa.”

Sähkölautta Alteran konehuoneen V8:a on käytetty kolmen vuoden aikana noin 1 000 tuntia. Aluksen edeltäjän Sternan perinteisillä dieselkoneilla ajettiin neljässä vuodessa noin 30 000 tuntia.

Generaattoreita tarvitaan myös poikkeustilanteissa. Ojanen muistaa tilanteen, jossa Alteran kyytiin tuli paloauto, joka oli saatava mahdollisimman nopeasti meren yli.

”Generaattorit myös varmistavat aluksen palopumppujen toiminnan, jos esimerkiksi aluksen akusto syttyisi tuleen. Aina uudessa tekniikassa on teknisiä murheita ja meillä ne ovat liittyneet automaatioon ja sähköjärjestelmiin, eivät Scanian generaattoreihin. En usko, että minun urani aikana keksitään mitään muuta tekniikkaa korvaamaan perinteisiä generaattoreita, vaikka akkutekniikka onkin toiminut kokonaisuutena yllättävän hyvin.”

Seuraavien reittien kilpailutuksissa Finferries aikoo menestyä muun muassa pitkän kokemuksensa ja osaavan henkilökuntansa ansiosta.

”Alustemme huolto- ja toimintavarmuus on äärihyvää ja asiakastyytyväisyys on mittareilla katsottuna hyvää. Uskon, että pystymme palvelemaan matkustajia hyvin jatkossakin”, Ojanen toteaa.