Mitä jos terästeollisuuden päästöjä voitaisiin alentaa 90 prosenttia?
Suomessa terästeollisuus tuottaa vuosittain yli neljä miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, mikä vastaa kaikkia liikenteen päästöjä.
Suomen terästeollisuuden päästöjä pyritään vähentämään jopa 90 prosenttia Oulun yliopiston ja SSAB:n tutkimushankkeissa. Tavoitteena on uudistaa teräksen valmistusta sähköön ja vetyyn perustuvilla ratkaisuilla ilman, että teräksen laatu tai toimituskyky heikkenevät.
Terästeollisuus tuottaa Suomessa vuosittain yli neljä miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, mikä vastaa suunnilleen koko liikenteen päästöjä. Maailmanlaajuisesti alan osuus hiilidioksidipäästöistä on arviolta 7–9 prosenttia.
Yhden suuren terästehtaan siirtyminen sähköiseen ja vetypohjaiseen tuotantoon voisi vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä jopa seitsemän prosenttia. Samalla muutos vahvistaisi Suomen asemaa vähähiilisen teräksen ja teollisten innovaatioiden kehittäjänä.
”Terästeollisuus aiheuttaa Suomessa yli 4 000 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Jos niitä voidaan alentaa 90 prosenttia, vaikutus on valtava”, sanoo Oulun yliopiston prosessimetallurgian tutkimusyksikön johtaja, professori Timo Fabritius.
Meneillään on useita tutkimushankkeita
Ratkaisuja kehitetään useissa hankkeissa. Esimerkiksi 23 miljoonan euron RIS4E-hankkeessa tutkitaan erikoislujia vähähiilisiä teräksiä sekä tehdas- ja valmistussimulaatioita. Lujemman teräksen avulla voidaan keventää esimerkiksi laivoja, nostureita ja metsäkoneita, mikä vähentää materiaalien tarvetta ja energiankulutusta.
17 miljoonan euron FutSteel-hankkeessa puolestaan yhdistetään sähköön perustuvaa valokaariteknologiaa uudistettuihin kuumavalssausprosesseihin. Tavoitteena on muuttaa SSAB:n Raahen tehtaan tuotanto vähähiilisemmäksi niin, että teräksen ominaisuudet ja toimituskyky säilyvät.
Oulun yliopiston, SSAB:n ja terästä käyttävien yritysten tutkimus kattaa koko arvoketjun raaka-aineista lopputuotteisiin. Hankkeet kuuluvat Business Finlandin rahoittamaan Sustainable World through Steels -ohjelmaan, jonka tavoitteena on uudistaa Suomen terästeollisuus vähähiiliseksi vuoteen 2035 mennessä.
”Kehitämme yhdessä tulevaisuuden tuotteita ja valmistusratkaisuja, joilla on todella suuri merkitys sekä teollisuudelle että ilmastolle”, sanoo materiaali- ja konetekniikan tutkimusyksikön johtaja, professori Jukka Kömi.
SSAB:n tuotekehityspäällikön Pasi Suikkasen mukaan muutos ei koske vain tuotantoteknologiaa.
”SSAB tekee suurta strategista siirtymää kohti kestävän kehityksen erikois- ja premium-teräksiä. Koko ketjun on oltava mukana raaka-aineista tuotantoon, kunnossapitoon ja toimituksiin asti”, Suikkanen sanoo.
Oulun yliopiston ja SSAB:n yhteistyö on jatkunut 1960-luvulta lähtien. Nyt tutkimuksen painopiste on vähähiilisessä uudistumisessa ja ratkaisujen nopeassa viemisessä teolliseen käyttöön.
