Suomen infra-alalle halutaan oma TKI-ohjelma
”Infran rakentamisessa ja kunnossapidossa liikkuu vuosittain miljardeja euroja verovaroja. Jokainen prosentti tehokkuutta tarkoittaa valtavia säästöjä yhteiskunnalle”, sanoo INFRA ry:n johtava asiantuntija Nina Raitanen.
INFRA ry ehdottaa Suomeen omaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmaa infra-alalle. Järjestön mukaan nykyinen TKI-rahoitus tunnistaa heikosti infrastruktuurin tarpeet, vaikka alan tutkimus voisi säästää verovaroja ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä sekä kokonaisturvallisuutta.
Alalla käytetään miljardeja euroja verorahoja
”Infran rakentamisessa ja kunnossapidossa liikkuu vuosittain miljardeja euroja verovaroja. Jokainen prosentti tehokkuutta tarkoittaa valtavia säästöjä yhteiskunnalle”, sanoo INFRA ry:n johtava asiantuntija Nina Raitanen.
INFRA haluaa Suomeen infran TKI-ohjelman, joka keskittyisi etenkin väyläinfran rakentamisen ja kunnossapidon tehostamiseen esimerkiksi materiaali-innovaatioiden avulla.
Järjestön mukaan samalla pitäisi kehittää koko kansallista TKI-järjestelmää niin, että infra-alan tutkimushankkeet pääsisivät nykyistä paremmin julkisen rahoituksen piiriin.
Nykyisin kansallinen rahoitus kohdistuu INFRA ry:n mukaan lähinnä hankkeisiin, joissa on potentiaalia vientiin ja uusille markkinoille laajenemiseen.
”Infra-alankin tutkimustuloksilla voi olla kansainvälistä kysyntää, mutta päätavoite on silti eri. Kehitystyö voi säästää kotimaassa satoja miljoonia veroeuroja, vähentää päästöjä ja parantaa täällä yhteiskunnan toimintavarmuutta.”
TKI-vajaus on kärjistynyt 2020-luvulla
Infra-alan tutkimus- ja kehitystyön tarve on INFRA ry:n mukaan korostunut 2020-luvulla, kun infrastruktuuriin on alkanut kohdistua uusia uhkia ja vaatimuksia.
Painavammat ajoneuvot ja puolustuksen tarpeet edellyttävät 1960-luvulta periytyvän tieverkon rakenteellista päivittämistä. Myös sään ääri-ilmiöt sekä valtion ja EU:n päästö- ja luontotavoitteet lisäävät kehittämistarvetta.
”Paineita on, mutta julkinen rahoitus pysyy niukkana. Jotta samalla rahalla voidaan tehdä enemmän, tarvitaan täysin uusia materiaaleja ja toimintatapoja, joilla rakentaa ja ylläpitää infraa tehokkaammin ja ympäristön kannalta kestävämmin”, Raitanen perustelee.
Tällä hallituskaudella valtion TKI-rahoitus on kasvanut, mutta INFRA ry:n mukaan se ei ole kohdentunut väylä- tai muuhun infraverkostoon, vaikka ne ovat Suomelle merkittävä julkinen omaisuuserä.
”Pelkästään valtion liikenneverkkojen arvo on noin 55 miljardia euroa, ja niihin kohdistuu 4,2 miljardin euron korjausvelka. Silti rakentamisen TKI-rahoituksesta vain noin kymmenesosa on julkista, infrassa jopa vähemmän. Julkisen omaisuuden arvon säilyttämiseen tähtäävän kehittämisen tulisi olla pääosin julkisesti rahoitettua.”
Ohjelma kattaisi seuraavan hallituskauden
INFRA ry:n ehdottama väyläinfrastruktuurin tutkimusohjelma kestäisi seuraavan hallituskauden eli vuodet 2027–2031. Sen jälkeen tehtäisiin päätös jatkosta.
Ohjelman kokonaisrahoitus olisi ensimmäisellä kaudella 6 miljoonaa euroa.
Lisäksi järjestö esittää Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoitusperusteiden uudistamista niin, että infratutkimus pääsisi aiempaa paremmin rahoituksen piiriin.
