Teollisuus huolissaan PISA-tuloksista

Tuoreet PISA 2025 -tulokset osoittavat Viron olevan Suomea edellä luonnontieteissä, matematiikassa ja lukutaidossa. Kemianteollisuus ry mukaan Suomen pitäisi selvittää perusteellisesti, mitä Viron koulutusjärjestelmässä tehdään toisin erityisesti lahjakkaiden oppilaiden tukemisessa, tiedekerhotoiminnassa ja opetuksen ohjauksessa.

Viro sijoittui luonnontieteissä maailman kuudenneksi sekä matematiikassa ja lukutaidossa kahdeksanneksi. OECD-maista vain Japani ja Korea ovat Viroa edellä kokonaisuutena. Luonnontieteissä ja matematiikassa Viro on Euroopan paras maa, ja se on jokaisella mitatulla osa-alueella kaikkia Pohjoismaita edellä.

Viro on myös pystynyt pitämään tasonsa. Sen luonnontieteiden tulos parani vuodesta 2022 yhdellä pisteellä ja matematiikan tulos heikkeni kahdella pisteellä. Lukutaito on Virossakin heikentynyt: vuoden 2018 tulos oli 523 pistettä, kun nyt se oli 499 pistettä.

Suomessa luonnontieteiden ja matematiikan pitkän aikavälin lasku on jatkunut. Suomen lukutaidon keskiarvo laski edellisestä tutkimuskierroksesta 16 pistettä. Heikosti suoriutuvien oppilaiden osuus on kasvanut ja erinomaisesti suoriutuvien pienentynyt. Muutos on ollut Suomessa OECD-keskiarvoa voimakkaampi.

Sinnikkyys huolettaa teollisuutta

PISA 2025 -aineistossa Suomi erottuu myös sinnikkyyttä mittaavissa vastauksissa. Suomessa oli osallistujamaista pienin osuus, 41 prosenttia, oppilaita, jotka ilmoittivat yrittävänsä enemmän tehtävän muuttuessa vaikeaksi.

Kemianteollisuuden mukaan sinnikkyys ja pitkäjänteisyys ovat tärkeitä valmiuksia sekä vaativissa opinnoissa että työelämässä. Ongelmanratkaisu ja uuden oppiminen vaikuttavat myös teollisuuden osaavan työvoiman saatavuuteen ja tuottavuuteen.

Kemianteollisuus nosti nuorten osaamistason laskun esiin jo 7. syyskuuta julkaistussa tiedotteessaan. OECD tutkijoiden menetelmää soveltavan laskelman mukaan Suomen talous olisi vuonna 2060 noin kolme prosenttia eli nykyrahassa noin 8,5 miljardia euroa suurempi, jos PISA-tulokset palautuisivat vuoden 2006 tasolle vuoteen 2030 mennessä.

”Tämä kehitys johtaa aikanaan yritysten kilpailukyvyn ja hyvinvointivaltion rahoituksen heikkenemiseen. Viro pärjää Suomea paremmin kaikissa mitatuissa aineissa. Suomessa pitää ripeästi ja perusteellisesti selvittää, mitä Virossa on tehty toisin ja mitä voisimme sieltä oppia”, sanoo Kemianteollisuus ry toimitusjohtaja Mikko Salo.

Lahjakkaiden tuki, tiedekerhot ja opettajajohtoisuus

Viron koulutusjärjestelmää käsiteltiin muutama vuosi sitten elinkeinoelämän ja palkansaajajärjestöjen yhteisessä selvityksessä. Siinä nostettiin esiin kolme Suomen käytännöistä poikkeavaa piirrettä.

Ensimmäinen liittyy lahjakkaiden oppilaiden tukemiseen. Virossa havaittiin ensimmäisten PISA-tulosten jälkeen, että myös hyvin suoriutuvat oppilaat tarvitsevat enemmän haastetta. Osa kouluista alkoi järjestää heille koulupäivän jälkeen vaativampaa toimintaa. Valtio on tukenut tiede- ja robotiikkatapahtumia, joissa lahjakkuutta kehitetään myös kilpailun kautta. Selvityksen mukaan lahjakkaiden opetus ei Suomessa ole muuttunut vuosikymmeniin.

Toinen ero on tiedekerhojen ja käytännön tekemisen rooli. Virossa LUMA-kerhot on sisällytetty opetussuunnitelmaan, ja niitä järjestetään aktiivisesti myös koulupäivän ulkopuolella. Robotiikka-, matematiikka- ja fysiikkakerhot ovat oppilaiden keskuudessa suosittuja. Maassa toimii myös tiedestudioita, joissa eri-ikäiset oppilaat voivat kokeilla ja innovoida käytännön olosuhteissa.

Kolmas havainto koskee opetuksen ohjausta. Viron opetuskulttuuria kuvataan selvityksessä perinteisemmäksi ja opettajajohtoisemmaksi kuin Suomessa. Vastuu oppimisesta on selkeämmin opettajalla, kun Suomessa on luotettu vahvemmin oppilaan itseohjautuvuuteen.

”Selkeänä erona maiden välillä nousee virolaisten vähemmän itseohjautuvuutta vaativa koulutusjärjestelmä, jossa opiskellaan hyvin opettajalähtöisesti. Itseohjautuvuuteen pohjaavaa järjestelmäämme tulisikin viipymättä tarkastella kriittisesti”, sanoo Kemianteollisuus ry yhteiskuntasuhdepäällikkö Anni Siltanen.

”Virossa lahjakkaat oppilaat pyritään huomaamaan ja heille on olemassa yksilöllisempää opetusta, tiedekerhot ovat osa koulun arkea ja opetus on ohjatumpaa. Nämä eivät ole kalliita rakenteellisia uudistuksia”, Siltanen jatkaa.

Kemianteollisuus esittää, että hallitus ja eduskunta varmistavat LUMA-strategian vaikuttavimpien toimien nopean toimeenpanon ja kirjaavat strategian myös seuraavaan hallitusohjelmaan. Järjestö nostaa keskeiseksi toimeksi tiedekerhojen ja kilpailutoiminnan kytkemisen harrastamisen Suomen malliin ja koulupäivän rakenteeseen. Virossa kiinnostuneille oppilaille tarjotaan kerhoissa vaativampaa sisältöä kuin oppitunneilla ehditään käsitellä, ja kansallinen kilpailujärjestelmä on laaja.

Havainnot Viron ja Suomen koulutusjärjestelmien eroista perustuvat Juuso Luomalan vuonna 2022 julkaistuun selvitykseen Miten Virosta tuli PISAn ykkösmaa ja Suomi tippui kyydistä. Selvitys kuvaa järjestelmien eroja, mutta PISA-vertailu ei sellaisenaan osoita syy-yhteyttä yksittäisen käytännön ja oppimistulosten välillä.

Selvityksen tilasivat Kemianteollisuus ry, Energiateollisuus ry, Loimu ry, Tekniikan akateemiset TEK ry ja Insinööriliitto IL ry.