Kruunuvuorensilta voitti Vuoden Teräsrakenne 2026 -palkinnon

Kruunuvuorensilta marraskuussa 2026. Kuva: Jarno Haanpuro

Palkintolautakunta pitää Suomen pisintä siltaa kansainvälisen tason teräsrakentamisen taidonnäytteenä.

Helsingissä sijaitseva Kruunuvuorensilta yhdistää Laajasalon kantakaupunkiin Korkeasaaren kautta. Raitioliikenne sillalla alkoi 7. marraskuuta 2026. Jalankulkijat ja pyöräilijät ovat voineet käyttää siltaa huhtikuusta lähtien.

Kruunuvuorensilta on 1 191 metriä pitkä. Sen 135 metriä korkea pyloni muodostaa uuden maamerkin Helsingin merelliseen maisemaan. Vinoköysisillan kaksi pääjännettä ovat 260 metriä pitkiä.
Sillan kantavissa rakenteissa on noin 6 500 tonnia terästä. Sillan suunnittelukäyttöiäksi on määritetty 200 vuotta.

MAINOS
MAINOS PÄÄTTYY

Palkintolautakunta nostaa perusteluissaan esiin sillan teknisen vaativuuden ja kaupunkirakenteellisen merkityksen. Teräksinen kansirakenne kaartuu sekä vaaka- että pystysuunnassa. Geometria antaa pitkälle sillalle sen tunnistettavan, merimaisemaan sulautuvan muodon.

”Kruunuvuorensilta on ollut ainutlaatuinen hanke myös rakentajan näkökulmasta. Esimerkiksi massiivisten siltalohkojen kuljettaminen ja nostaminen paikoilleen vaati yli vuoden valmistelun. Suomessa ei ole aiemmin tehty vastaavaa tässä mittakaavassa. Vuoden Teräsrakenne -palkinto on hieno tunnustus kaikille, jotka ovat olleet rakentamassa tätä poikkeuksellisen vaativaa siltaa”, sanoo Kruunuvuorensillalla teräsrakenteiden merinosto-operaatiota johtanut Ville Lehtonen Kreatelta.

Teräslohkot kuljetettiin meritse

Noin 440 metriä pitkän vinoköysisiltaosuuden teräsrakenteet koottiin Sompasaaressa kahdeksaksi suurlohkoksi. Lohkot kuljetettiin kesällä 2023 meritse asennuspaikalleen ja nostettiin paikoilleen norjalaisella HLV Uglen -merinosturilla.

Lohkojen pituudet vaihtelivat 50 metristä 72,5 metriin. Painot vaihtelivat noin 450 tonnista 550 tonniin. Nostoja valmisteltiin yli vuoden.

Satojen tonnien painoiset lohkot oli kuljetettava meritse oikeaan paikkaan ja nostettava turvallisesti väliaikaisten tukien varaan. Suurlohkojen kokoaminen maissa vähensi merellä tehtävää työtä ja nopeutti rakentamista.

Nosto-operaatio mallinnettiin virtuaalisesti ennen ensimmäistä nostoa. Tietomalliin rakennettiin jokainen nostovaihe luodatun merenpohjan päälle.

”Tietomallissa pystyimme käymään merinostot läpi ennen kuin satojen tonnien painoiset teräslohkot lähtivät liikkeelle. Jokainen nostovaihe oli rakennettu virtuaalisesti luodatun merenpohjan päälle. Näin varmistimme etukäteen, että merinosturi pystyi tekemään työn turvallisesti”, Lehtonen kertoo.

Kruunuvuorensillan tietomallinnus on saanut kansainvälistä tunnustusta Tekla Global BIM Awards 2024- ja Tekla BIM Awards Suomi 2024 -kilpailuissa.

Köysikotelot asennettiin yli sadan metrin korkeuteen

Pylonin köysialueelle asennettiin seitsemän teräksistä köysikoteloa. Kotelot olivat noin viisi metriä pitkiä, kolme metriä korkeita ja kaksi metriä leveitä. Ne asennettiin päällekkäin 101–122 metrin korkeuteen.
”Merellä tai yli sadan metrin korkeudessa tehtävissä työvaiheissa pienillekään poikkeamille ei ole tilaa. Onnistuminen edellytti perusteellista ennakkosuunnittelua ja sitä, että työmaatuotanto, teräsrakenteiden valmistus, logistiikka ja asennus toimivat saumattomasti yhteen”, Lehtonen toteaa.

Köysikotelot kiinnitettiin toisiinsa hitsaamalla. Saumat maalattiin hitsauksen jälkeen. Sivupintojen suojaksi rakennettiin metrin paksuinen betonimantteli.

Jokaiseen köysikoteloon kiinnittyy 8–12 vinoköyttä. Köysien toinen pää liittyy sillan vinoköysiosuuden teräksisiin ankkuriputkiin.

Kruunuvuorensillan rakensi Kreate Oy:n ja YIT Infra Oy:n muodostama TYL Kruunusillat. Teräksisten päärakenteiden konepajavalmistuksesta, pintakäsittelystä ja asennuksesta vastasi Nordec.

”Kruunuvuorensillan palkinto on hieno tunnustus osaamisellemme teknisesti vaativissa kohteissa. Myös kunniamaininnan saanut Kansallismuseon laajennus on meille tuttu. Siellä meidän työmme löytyvät tosin teräsrakenteiden sijaan maan alta. Louhimme kymmenen metrin syvyyteen suojellun museorakennuksen vieressä ja osin sen alla, Gallen-Kallelan tärinäherkkiä freskoja varoen. Kreaten osaamiselle näyttää löytyvän käyttöä niin meren päällä kuin syvällä maan allakin”, sanoo Kreate Groupin toimitusjohtaja Timo Vikström.

Vuoden Teräsrakenne 2026 -palkinto julkistettiin Teräsrakennepäivässä Helsingissä 11. marraskuuta 2026.

 

Kruunuvuorensilta

Tilaaja: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: WSP Finland Oy ja Knight Architects

Pääurakoitsija: TYL Kruunusillat (Kreate Oy ja YIT Infra Oy)

Teräsrakenteiden konepaja- ja toteutussuunnittelu: Ramboll Finland Oy

Teräsrakenteet: Nordec Oy