Ydinvoimalaitosten huollot eivät nostaneet sähkön hintaa lokakuussa

OL2-generaattori. Kuva: Tapani Karjanlahti / TVO

Lämmin lokakuu hillitsi sähkön kysyntää ja painoi hinnan poikkeuksellisen alas. Samalla vesivoiman tuotanto kasvoi yli puolella ja tuulivoiman lähes viidenneksellä vuodentakaisesta.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Tukkusähkön keskihinta oli Suomessa 38 euroa megawattitunnilta, selviää Energiateollisuus ry:n tuoreista sähkötilastoista.

Sähköä käytettiin lokakuussa 7,1 terawattituntia, mikä oli 0,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vain Ruotsin ja Norjan pohjoisilla hinta-alueilla sähkö oli halvempaa kuin Suomessa. Keski-Euroopassa sähkön hinta vaihteli 165 eurosta yli 240 euroon megawattitunnilta.

MAINOS
MAINOS PÄÄTTYY

”Lokakuu oli monessa mielessä poikkeuksellinen”, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo.

”Ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat huollossa. Siksi ydinsähköä tuotettiin puolet vähemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Kaupunkien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset taas tuottivat viimeksi näin vähän sähköä lokakuussa 50 vuotta sitten.”

Ydinvoiman osuus lokakuun sähkönkäytöstä oli 22 prosenttia eli 1,5 terawattituntia. Huoltojen aiheuttamaa tuotantovajetta tasoittivat vähäinen kysyntä, kasvanut vesivoiman ja tuulivoiman tuotanto sekä sähkön tuonti.

Lokakuu oli etenkin eteläisessä Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Kuukauden keskilämpötila oli etelässä 1,5–2 astetta korkeampi kuin viime vuoden lokakuussa, joka sekin oli lämmin.

”Etelä-Suomi on suuri sähkönkäytön keskittymä. Kun ulkona on lämmintä, ei kiinteistöjen lämmöntarve ole suuri. Tämä näkyy sähkön kysynnässä”, Leskelä toteaa.

Olkiluoto 3:n seuraava huolto ajoittuu vuoden 2028 kevääseen.

Vesivoima ja tuulivoima paikkaavat tuotantoa

Vesivoimalla tuotettiin lokakuussa lähes 1,5 terawattituntia sähköä, mikä oli 53 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tuulivoiman tuotanto nousi 2,8 terawattituntiin, vajaat 20 prosenttia viime vuoden lokakuuta suuremmaksi.

”Vesivoimalaitokset ja tuulivoimalaitokset paikkasivat ydinvoimatuotannon vajeita. Tämän lisäksi sähköä tuotiin kaksinkertainen määrä viime vuoden lokakuuhun verrattuna”, Leskelä huomauttaa.

Sähköä tuotiin Suomeen 1,1 terawattituntia eli 90 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Nettotuonti oli 0,4 terawattituntia, kun viime vuoden lokakuussa Suomi oli 0,18 terawattituntia nettoviejä.

Tuodusta sähköstä 96 prosenttia eli 1,05 terawattituntia tuli Ruotsista. Vienti suuntautui pääosin Viroon, jonne vietiin 0,6 terawattituntia sähköä.

Teollisuuden sähkönkäyttö väheni edelleen

Teollisuus käytti lokakuussa sähköä 2,9 terawattituntia, mikä oli 0,3 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2025 lokakuussa. Teollisuuden parantuneet suhdanteet eivät siten vielä näy sähkönkäytössä.

Kotitalouksien, maatalouden, palvelusektorin, sähkökattiloiden ja datakeskusten muodostama muu kulutus kasvoi 1,7 prosenttia 4,2 terawattituntiin.

Yhteistuotantolaitokset tuottivat sähköä 0,7 terawattituntia, yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaupunkien omistamien yhteistuotantolaitosten sähköntuotanto jäi 0,3 terawattituntiin. Näin vähäiseksi tuotanto jäi lokakuussa viimeksi vuonna 1976.

Lämmin sää vähensi kaukolämmön kysyntää ja samalla yhteistuotantolaitosten sähköntuotantoa. Teollisuuden yhteistuotantolaitoksissa lämpöä syntyy usein kaukolämmön sijasta prosessihöyrynä.

Vesitilanne on parantunut Saimaalla ja Itä-Suomen vesistöissä, vaikka vedenkorkeudet ovat edelleen keskimääräistä alempana. Pitkään jatkuneet poikkeusjuoksutukset on Saimaalla lopetettu, ja vesivoimalaitokset saavat jälleen vettä turbiineihinsa normaalijuoksutusten mukaisesti. Pohjoisen suurilla vesivoimajoilla vettä oli lokakuussa runsaasti.