Teollisuus- ja varastorakennuksissa syttyy keskimäärin kaksi tulipaloa päivässä

Kuvituskuva: Shutterstock

Akut ja vaaralliset aineet kasvattavat riskejä. Prosessiteollisuuden tulipaloissa haasteita lisäävät monikerroksiset tilat, putkistot, vaaralliset kemikaalit ja vaikeasti saavutettavat laitteistot.

Teollisuus- ja varastorakennusten tulipalojen määrä ei ole vähentynyt samaa tahtia kuin rakennuspalot Suomessa yleisesti. Vuonna 2025 teollisuusrakennuksissa syttyi yli 500 tulipaloa. Varastorakennuksissa niitä oli noin 200.

Yhteensä teollisuus- ja varastorakennuksissa syttyy keskimäärin kaksi tulipaloa päivässä. Tiedot perustuvat pelastustoimen PRONTO-tietokantaan.

MAINOS
MAINOS PÄÄTTYY

Rakennuspaloja oli Suomessa vuonna 2025 noin 4 800. Niiden määrä on vähentynyt vuodesta 2016 lähtien keskimäärin yli 60 palolla vuodessa. Teollisuus- ja varastorakennusten palot eivät kuitenkaan ole noudattaneet tätä kehitystä.

Teollisuusrakennuspalojen määrä pysyi pitkään lähes ennallaan. Palot vähenivät vuosina 2023–2024, mutta lähtivät viime vuonna uudelleen kasvuun.

Tulipalot voivat kehittyä teollisuushalleissa nopeasti suuriksi. Hallien palo-osastot ovat usein suuria. Myös palokuorma voi olla huomattava.

”Suuressa palo-osastossa eivät rakenteelliset suojaukset ole rajoittamassa tulipaloa pienempään tilaan, ja teollisuushalleissa käsiteltävät ja säilöttävät materiaalit sekä myös laitteisto luovat helposti edellytykset isolle tulipalolle”, sanoo Suomen Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Mikko Poutala.

Akut ja vaaralliset aineet kasvattavat riskejä

Teollisuushalleissa voidaan säilyttää vaarallisia aineita, jotka lisäävät palotilanteen riskejä. Myös akkujen aiheuttama palovaara korostuu niiden lisääntyneen käytön vuoksi. Palopäällystöliiton mukaan myös pienet akkutyökalut on säilytettävä huolellisesti ja ladattava turvallisesti. Tämä on osa yrityksen riskienhallintaa.

”Akkujen ja vaarallisten aineiden huomioiminen on erittäin tärkeää myös ajatellen pelastustoiminnan työturvallisuutta”, Poutala sanoo.

Prosessiteollisuuden rakennukset voivat olla korkeita ja monikerroksisia. Niissä voi olla avoimia prosessitiloja, putkistoja, säiliöitä ja vaikeasti saavutettavia laitteistoja. Tulipalo voi levitä rakenteiden lisäksi putkistoja, kaapelihyllyjä ja muita teknisiä yhteyksiä pitkin.

”Esimerkiksi kantavien teräsrakenteiden lujuus voi heikentyä merkittävästi korkeissa lämpötiloissa, jolloin rakenteiden sortumisriski kasvaa”, kertoo Jussi Lång Suomen Palopäällystöliiton yritysturvallisuusjaostosta.

”Myös korkeiden rakennusten kattoalueiden, teknisten tasojen ja vaikeasti saavutettavien tilojen tavoittaminen voi muodostua pelastustoiminnan kannalta merkittäväksi haasteeksi. Näiden rakenteiden ja kulkureittien tunteminen ennakolta on tärkeää sekä sammutustaktiikan että pelastajien työturvallisuuden näkökulmasta”, hän painottaa.

Sammutustyötä voivat vaikeuttaa myrkylliset kaasut, kemialliset reaktiot, räjähdysvaarat sekä prosessilaitteiden ja rakenteiden vauriot. Sammutusvesissä voi olla vaarallisia kemikaaleja ja palamistuotteita. Niiden pääsy maaperään, viemäriverkostoon ja vesistöihin on estettävä.

Dominoefekti voi pysäyttää tuotantoa laajasti

Teollisuusalueella yhdessä laitoksessa syttynyt tulipalo voi aiheuttaa vaaratilanteita myös viereisille yrityksille.

”Erityinen haaste liittyy niin sanottuun dominoefektiin, jossa yhdessä tuotantolaitoksessa tapahtuva onnettomuus aiheuttaa vaaratilanteita myös viereisille laitoksille”, Lång sanoo.

Tulipalo voi vaurioittaa yhteisiä sähkö-, energia- ja jäähdytysvesijärjestelmiä tai muita hyödykejärjestelmiä. Se voi keskeyttää usean yrityksen tuotannon.

Nopeasti kehittyvä tulipalo edellyttää pelastustoimelta taktisia päätöksiä. Yrityksen ymmärrys omasta toiminnastaan ja jatkuvuudenhallinnastaan voi tällöin ratkaista, mitä omaisuutta ja toimintoja pystytään suojaamaan.

Teollisuushallin suuri koko vaikeuttaa sammutustyötä. Tilojen saavuttaminen ja työskentely laajalla kattoalueella voivat olla vaativia tehtäviä.

” Tämä saattaa tarkoittaa varaston, irtaimiston tai laitteiston evakuoimista tiloista, joihin tulipalo ei ole vielä levinnyt. Tai jos ehditään, voidaan teollisuushalli katkaista palamattomalta osalta, jolloin saadaan palon leviäminen estettyä valittuihin teollisuushallin osiin”, Poutala selventää.

Päätökset edellyttävät yritykseltä jatkuvuudenhallinnan osaamista ja tiivistä vuoropuhelua pelastustoiminnan johtajan kanssa. Yritysjohdon on oltava tavoitettavissa myös palotilanteessa.

Palon leviämiseen vaikuttaa myös sammutuslaitteistojen kyky rajoittaa tulipaloa. Teollisuushalleissa ei välttämättä vaadita sammutuslaitteistoa, mutta yritysten kannattaa arvioida niiden merkitys omassa riskienhallinnassaan.

Riskit on tunnistettava ennen onnettomuutta

”Mieluiten kaikki onnettomuustilanteet hallitaan siten, ettei niitä pääse syntymään. Riskit on tunnistettu ja haitalliset tapahtumat osataan ehkäistä ennalta”, Poutala muistuttaa.

Yrityksen on tunnistettava ennakolta toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeimmät kohteet. Sen on myös harjoiteltava toimintaa tulipalotilanteissa ennen pelastusviranomaisen saapumista ja pelastustoiminnan tukemista.

Pelastusviranomaisen on mahdollisuuksien mukaan pystyttävä myös huomioimaan yritykselle kriittiset suojattavat kohteet. Näin tulipalon seurauksia voidaan pienentää siellä, missä vaikutukset ovat suurimmat.