Tekoäly yleistyy OT-verkoissa, mutta päätösvalta halutaan pitää ihmisellä
Advania Finlandin markkinakartoituksen mukaan kolmannes organisaatioista käyttää tekoälyä jo OT-verkoissaan.
Tekoäly on yleistymässä teollisuuden ja muiden operatiivisen teknologian eli OT-ympäristöjen verkoissa. Advania Finlandin markkinakartoituksen mukaan 30 prosenttia vastaajista käyttää tekoälyä jo nyt, ja 27 prosenttia pilotoi sitä tai suunnittelee käyttöönottoa seuraavan 12–24 kuukauden aikana.
Laajaa päätösvaltaa tekoälylle ei kuitenkaan olla valmiita antamaan. Vain kolme prosenttia vastaajista hyväksyisi tekoälylle laajemman autonomian kriittisissä ympäristöissä.
OT-verkot ohjaavat ja valvovat fyysisiä prosesseja esimerkiksi teollisuudessa, energiantuotannossa, vesihuollossa, terveydenhuollossa, kiinteistöissä ja kaupan alalla. Niiden häiriöt voivat pysäyttää tuotannon tai heikentää kriittisten palveluiden saatavuutta.
Kolmannes vastaajista hyväksyisi tekoälyn tiedon ja suositusten tuottajana, kun asiantuntija tekee päätökset. Toinen kolmannes sallisi tekoälyn ehdottaa korjaavia toimenpiteitä asiantuntijan hyväksyttäväksi.
”Tekoälyn suurin potentiaali ei tällä hetkellä ole ihmisen korvaamisessa, vaan ihmisen kyvykkyyksien vahvistamisessa. Tekoäly pystyy auttamaan valtavien tietomäärien analysoinnissa ja poikkeamien tunnistamisessa, mutta kriittisessä ympäristössä viimeinen päätös halutaan edelleen pitää ihmisellä”, sanoo Advania Finlandin verkkoliiketoiminnan johtaja Timo Lindfors.
Käyttövarmuus ja kyberturvallisuus etusijalla
Varovaisuutta selittää OT-järjestelmien merkitys liiketoiminnan jatkuvuudelle. Kartoitukseen vastanneista 60 prosenttia arvioi, että heidän toimintansa pysähtyisi ilman OT-järjestelmiä.
Kyselyssä 69 prosenttia vastaajista nosti kyberturvallisuuden ja NIS2-vaatimustenmukaisuuden tärkeimmäksi OT-liiketoiminnan prioriteetiksi seuraavan kahden tai kolmen vuoden aikana. Jatkuvuus ja käyttövarmuus olivat keskeisiä 66 prosentille vastaajista.
NIS2-direktiivin merkitys on myös kasvanut. Vastaajista 83 prosenttia nimesi sen OT-ympäristöönsä vaikuttavaksi kyberturvallisuuden viitekehykseksi, kun vuotta aiemmin osuus oli 68 prosenttia.
”OT-ympäristössä kyberturvallisuudessa ei ole kyse vain tiedon suojaamisesta. Häiriö voi vaikuttaa suoraan tuotantoon, kriittisten palveluiden saatavuuteen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Siksi uusien teknologioiden, myös tekoälyn, käyttöönotossa turvallisuus ja toimintavarmuus on huomioitava alusta lähtien”, Lindfors sanoo.
OT-turvallisuuden merkitys on noussut esiin myös kaupan alalla. Suomessa ja muualla Euroopassa tehdyissä kyberhyökkäyksissä on päästy käsiksi kaupallisten kylmälaitteiden ohjausjärjestelmiin ja muutettu niiden asetuksia etänä. Ohjausjärjestelmillä hallitaan muun muassa lämpötiloja ja sulatusjaksoja.
Advania Finlandin OT-verkkojen markkinakartoituksen toteutti riippumaton tutkimusyhtiö Bondata syys–lokakuussa 2026. Kohderyhmänä olivat keskisuurten ja suurten yritysten IT- ja liiketoimintapäättäjät sekä asiantuntijat, joilla on vastuu tai keskeinen rooli OT-verkkojen hallinnassa ja kehittämisessä.

