Alihankinnassa peräänkuulutettiin Suomelle 100 miljardin euron kasvuloikkaa
Teollisuuden kasvun lähteiksi nostettiin puolustus- ja meriteollisuus, datakeskukset, energiajärjestelmät sekä fyysisen tekoälyn ja robotiikan kehitys. Kasvu edellyttää puhujien mukaan kansainvälistymistä, osaajia ja nopeampaa kaupallistamista.
Teollisuuden kasvun lähteiksi nostettiin puolustus- ja meriteollisuus, datakeskukset, energiajärjestelmät sekä fyysisen tekoälyn ja robotiikan kehitys. Kasvu edellyttää puhujien mukaan kansainvälistymistä, osaajia ja nopeampaa kaupallistamista.
Alihankinta-tapahtuman avajaispäivän keskusteluissa haettiin suomalaiselle teollisuudelle seuraavaa 100 miljardin euron kasvuloikkaa. Tapahtumassa korostuivat teknologiateollisuuden uudet markkinat, alihankintaverkostojen merkitys sekä yritysten kyky suunnata nopeasti kansainvälisiin kasvumahdollisuuksiin.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Taina Susiluoto nosti kasvun vetureiksi puolustusteollisuuden, meriteollisuuden, datakeskukset ja energiajärjestelmät. Hänen mukaansa myös alihankintateollisuudella on keskeinen rooli kasvun rakentamisessa.
”Alihankinta on kasvun moottori. Suomalainen alihankintaosaaminen ja koko verkosto pitää saada mukaan kansainvälisiin kasvuvirtoihin. Tarvitsemme kauttaaltaan enemmän kunnianhimoa yrityskenttään, osaamisesta huolehtimista ja rohkeita kokeiluja kasvun edellytyksinä”, Susiluoto sanoi.
Puolustus- ja ilmailuteollisuuden asiantuntija Martti Wallin Kuarnis Oyä painotti huipputason yritysten ja omistajien kasvuhalun merkitystä. Hänen mukaansa kasvua ei pidä rakentaa vain kotimarkkinan kautta.
”Myös omistajien tahtotilan pitää olla nykyistä kasvuhaluisempi. Pitää mennä rohkeasti sinne, missä markkina on, eikä rakentamaan kasvua välttämättä ensin kotimarkkinan kautta”, Wallin sanoi.
Osaajavaje ja hidas kaupallistaminen jarruttavat kasvua
Sandvik Oyj tutkimus- ja teknologiajohtaja Jani Vilenius nosti Suomen kasvun pullonkaulaksi osaajavajeen. Ammattiosaajien saatavuuden lisäksi hän peräänkuulutti kykyä viedä suomalainen teknologia nykyistä nopeammin markkinoille.
”Meidän pitää osata kohdentaa panokset potentiaalisille toimialoille ja kaupallistamiseen. Teknologiasyklimme ovat hitaita – tarvitsemme nopeampaa kaupallistamista ja rahoituksen rakenteita tukemaan tätä”, Vilenius sanoi.
Tekoälyn rinnalla alihankintateollisuudessa odotetaan lähivuosina fyysisen tekoälyn ja robotiikan nopeaa kehitystä. Suomessa on alalla osaamista ja teknologiaa, mutta kansainvälisen kasvun saavuttaminen edellyttää keskustelijoiden mukaan nopeampaa kaupallistamista, rohkeita valintoja ja kykyä suunnata kasvaville markkinoille.
Vihreä siirtymä muuttaa arvoketjuja
Kansainvälisen kasvun mahdollisuudet nousivat esiin myös MAKE Finlandin ympärille rakentuvassa yhteistyössä. Vihreä siirtymä muuttaa valmistavaa teollisuutta laajasti: esimerkiksi merenkulussa ja energiantuotannossa uudet polttoaineet vaikuttavat moottoreiden lisäksi komponentteihin, materiaaleihin ja niitä ympäröiviin arvoketjuihin.
Wärtsilän, yliopistojen ja valmistavan teollisuuden yritysten yhteistyötä kiihdyttävän MAKE Finlandin avulla ratkaisuja pyritään kehittämään koko verkoston voimin. TT Gasketsin toimitusjohtaja Aleksi Arpiainen tiivisti muutostarpeen siihen, että yrityksen on ymmärrettävä jo tänään, minne sen asiakas on huomenna menossa.
”Kansainvälistyvälle pk-yritykselle tällainen yhteistyöverkosto voi muodostua merkittäväksi kilpailueduksi. MAKE Finland tuo yritysten ulottuville jopa sadan yrityksen osaamisen. Vihreää tulevaisuutta, uusia innovaatioita tai kansainvälistä kasvua ei rakenneta yksin”, sanoi Sacometal Oy toimitusjohtaja Ilari Kinnunen.
Tapahtumassa julkistettiin Vuoden 2026 Päähankkijaksi Avant Tecno Oy ja Vuoden Alihankkijaksi Meconet Oy
